tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kokemuksia painonvedosta painoluokkaurheilussa

Kilpailin viime lauantaina 25.3.2017 Äänekoskella kansallisissa klassisen voimanoston kilpailuissa. Kilpailut olivat neljännet viralliset kilpailut, joihin olen osallistunut.

Klassinen voimanosto on painoluokkalaji, ja nämä kilpailut olivat ensimmäiset, joissa minulla oli hiukan ongelmia painonvedon (=kilpailuihin tehtävän painonpudotuksen) kanssa. Olen kilpaillut tähän asti aina alle 57kg sarjassa, mutta painoni on kuitenkin kilpailuiden ulkopuolella yleensä hiukan korkeampi pyörien siinä 58-60kg paikkeilla. Ennen kilpailuita sitten pudottelen aina nuo muutamat kilot pois, eikä sen kanssa ole koskaan ollut mitään ongelmia - ennen viime viikkoa.

Muistutan tässä vaiheessa, että kilpailuihin tähtäävä painonpudotus EI vastaa fiksua tapaa pudottaa painoa pysyvästi! ÄLÄ SIIS MISSÄÄN NIMESSÄ OTA MALLIA TAVASTANI PUDOTTAA PAINOA. Tämmöisellä pudotustyylillä paino tulee nopeasti takaisin, mikä on omalla kohdallani ihan tarkoituksen mukaista. Jos haluat pudottaa painoa (ja voida paremmin) pysyvästi, voit tutustua seuraavaan postaussarjaan:





Aloitin painonvedon hyvissä ajoin noin kolme viikkoa ennen kilpailuita, vaikka pudotettavaa ei ollut kuin reilun muutaman kilon verran. Siistin lähinnä ruokavaliostani pois ylimääräiset herkuttelut, ja painoni putosikin hyvin aikataulussa. Viimeisen viikon aikana pelasin vielä hiukan hiilihydraattien sekä suolan kanssa, jotta saisin nesteet lähtemään kropasta. Kaikki meni hyvin, kunnes kilpailua edeltävänä aamuna painoni pomppasi yllättäen melkein puoli kiloa ylöspäin.

Tarkkaan en tiedä, mistä painonnousu johtui, mutta epäilen hormonitomintaa syypääksi tilanteeseen. Naisilla kuitenkin painoon vaikuttaa mm. kuukautiskierto, ja itselleni kilpailut eivät osuneet tämän asian kanssa mitenkään hyvään saumaan. Lisäksi viime aikoina on ollut aika paljon stressiä, jonka uskon myös olevan mahdollisesti osasyynä yllättävälle painonnousulle.

Tämä on asia, jonka toivoisin kaikkien asiakkaideni ymmärtävän. On kyse sitten painonvedosta kilpailuihin tai painonpudotuksesta ylipäätään - ei paino aina tipu tasaisesti alaspäin. Itse asiassa, se tekee niin todella harvoin (jos koskaan).

Päätin kuitenkin ottaa kaikki keinot käyttöön, joilla saisin painoni laskemaan kilpailupainoon jäljellä olevan 24 tunnin aikana. Olin käytännössä koko kisaa edeltävän päivän juomatta, jonka lisäksi söin todella kevyesti. Illalla päätin testata ensimmäistä kertaa nesteiden poistoa saunomalla, joka osoittautui suhteellisen tehokkaaksi keinoksi! En yleensä viihdy saunassa hirveän pitkiä aikoja, mutta väkisin saunoessani puolisen tuntia onnistuin laskemaan painoani 600-700g, vaikka poistuinkin saunasta 3-4 kertaa välillä. Yhtään pidempään en pystynyt saunassa aikaa viettämään, sillä kroppani alkoi viestittää nestehukasta useilla oireilla (mm. pahoinvointi, huimaus, tärisevä ja heikko kroppa, normaalia runsaampi syljen eritys sekä (tietysti) ihan järjettömän kova jano). Toivoin vain, ettei taju lähtisi. :D

Saunomisen jälkeen makasin varmaan tunnin voimattomana sohvalla, jonka jälkeen oloni hiukan parani (kaikkea sitä tekeekään tavoitteidensa eteen :D). Pakkasin tavarat sekä tein eväät kisapäivälle valmiiksi ja painuin aikaisin peiton alle. Pistin sormet ristiin ja toivoin, että aamulla paino olisi lähempänä tavoitepainoa.


Yön aikana painoni oli pudonnut huimat -800g! Siitä huolimatta oltiin vielä kilpailupainon yläpuolella (57,20kg). Kokeilin juoda viherjauhe -shotin sekä hiukan kahvia, jotta saisin nesteitä liikkeelle, mutta huonolla menestyksellä. Painoni vain nousi pienenkin nestemäärän myötä +200g (57,40kg, dääm!). Eipä siinä auttanut kun lähteä ajelemaan tyhjällä vatsalla kilpailupaikalle testaamaan kisavaakaa, joka toivottavasti näyttäisi pienempiä lukemia.

Kilpailupaikalle päästyämme kävin heti testaamassa virallista vaakaa, joka näytti painoni olevan 57.25kg (puoli tuntia ennen virallista kisapunnitusta). Lähellä oltiin, mutta jos en saisi painoa alas vajaassa puolessa tunnissa, en pääsisi kilpailemaan ollenkaan. Virallisten sääntöjen mukaan painoluokkaa ei voi vaihtaa enää kilpailupaikalla ja olin ilmoittanut painoluokakseni ilmoittautumisvaiheessa tuttuun tapaan 57kg.

Tässä kohtaa otettiin viimeinen ässä hihasta käyttöön: puin päälleni paksut kollegehousut, paksun hupparin sekä avopuolisoni toppatakin, vedin hupun päähän, nousin kuntosalin pyörän selkään ja aloin polkea. Siinä kohtaa alkoi koko tilanne jo naurattaa - pitihän se tämäkin päästä joskus kokemaan! Poljin suhteellisen kevyellä vastuksella, mutta niin lujaa kun painonvedosta väsyneistä jaloistani pääsin. Tuntui siltä, että jalat menevät hapoille ja syke nousee, mutta hikea oli vaikea saada pintaan, kun nesteet olivat kropasta jo valmiiksi vähissä. Hetken poljettuani alkoi kuitenkin toppatakki niskassa pyöräily tehdä tehtävänsä ja aloin vihdoin hikoilemaan (siinä tuli jo itsessään aika voittaja olo, haha!).

Olisi ollut kiva lisätä tähän kuva itsestäni pyörän päällä toppatakki päällä - mutta voin kertoa, ettei siinä jännittäessä tullut mieleenkään, että olisin pyytänyt jotain nappaamaan kuvan itsestäni. Joudutte siis valitettavasti tyytymään kilpailun ajalta otettuihin kuviin!

Noin 15 minuutin pyöräilyn jälkeen heitin päällysvaatteet seinän viereen ja suuntasin jännittyneenä punnituspaikalle, jossa muutama tyttö olikin jo käynyt puntarilla. Siinä ulkopuolella ehdittiin heittää läppää muiden urheilijoiden huoltajien kanssa mm. tukan leikkaamisesta painon keventämiseksi. :D Kun pääsin punnitushuoneeseen, riisuin ilkosilleni, pyyhin hiet päältäni vaatteisiini ja astuin vaa'alle, joka näytti ensin 57,05kg. Paino siis putosi hikoillessa pari sataa grammaa, muttei vieläkään riittävästi. Kuitenkin vaaka alkoi heitellä 57,05 ja tasan 57kg välillä, enkä jännityksestä pystynyt olemaan paikallani. Lopulta paino pysähtyi tasan 57 kiloon, joten PÄÄSIN OSALLISTUMAAN KILPAILUIHIN!!!

Kyllähän tuo vähän pisti naurattamaan jälkikäteen, mutta ainakin olen ensi kerralla taas hiukan viisaampi asian suhteen! En kuitenkaan ollut koskaan ennen koittanut saunoa tai pyöräillä viime hetkillä painoa pudottaakseni, mutta tiedämpä ainakin, että nämä keinot toimivat omalla kohdallani - jos tarvetta pikaiseen painonpudotukseen tulee jatkossa.

Kun punnitus oli läpäisty, pääsin vihdoin tankkaamaan kilpailua varten nestettä ja ruokaa. Kyllä siinä kohtaa menivät suolavedet, tuorepuurot ja mehut hymyssä suin naamariin!

En ollut ehtinyt miettiä itse kilpailua ollenkaan jännittäessäni punnitusta, mutta onneksi välissä oli hiukan aikaa asennoitua nostamista varten. Edessä oli kolme tuntia kestävä kilpailu, jossa piti saada paras mahdollinen suorituskyky kaivettua kropasta esiin.

Itse kilpailusta tulen kirjoittamaan oman postauksen myöhemmin. Pysyttele siis kuulolla, jos haluat tietää, miten pärjäsin odotettua kovemman painonvedon jälkeen! 

♥:lla Teresa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti